Blönduòs

Olen asunut islannissa viisi viikkoa. Silti minusta tuntui vielä sunnuntaina, että en asuisi täällä. En myöskään tuntenut asuvani suomessa, tai ylipäätänsä missään. Maanantai aamuna otin kuitenkin pelonsekaisin tuntein suunnan kohti Islannin pohjoispuolta ja pientä kylää nimeltä Blönduòs.

Paikka oli ennestään tuttu jo vuodelta 2014. Edellisellä islannin reissullamme majoituimme erittäin hyvän ystäväni luona kahden yön verran täällä. Siitäkin huolimatta ainoat asiat mitä paikasta tiesin oli sijainti ja ystäväni koti. 

Tämän viikon tarkoitus oli päästä tutustumaan paikkaan, viettää aikaa ystävän kanssa, sekä oikeasti vain olla ja lomailla. 

Edeltävät viikot ovat olleet suhteellisen rankkoja kaikkine yöllisine herätyksineen ja opiskeluineen. Olen nauttinut elämästä täällä, mutta tuli todellakin tarpeeseen saada muutaman päivän vapaa ja viettää se jossain muualla kuin kotona. En olisi voinut valita parempaa paikkaa kuin tämä. Yksi rakkaimmista ystävistäni, paikka joka tuntuu kodilta ja aivan älyttömän kaunis ympäristö. Pikkuhiljaa maanantai iltana alkoi realisoitumaan, että oikeasti asun täällä. Oikeasti voin vain hypätä linja-autoon ja matkustaa pohjoiseen näkemään ystäviäni. Olemme ensimmäistä kertaa ikinä enemmän kuin kaksi viikkoa samassa maassa.  Saan nauttia täällä olosta vielä huomisen ja perjantaina pitää suunnata kohti Reykjavikkia. 

Banaanileipää. Uutena tuttavuutena hampurilaista omenalla! 

Seuraava viikko meneekin hiukan kiireisemmissä merkeissä, sillä aloitan työt lauantaina klo 15.00 ja lopetan ne 28.3 jossain vaiheessa päivää. Tiedossa siis normaalista poikkeava ja erittäin pitkä työputki. Siksipä onkin tehnyt hyvää vain olla ja levätä. Kävellä ulkona ja tutkia paikkoja. Nauttia siitä, että voi pysähtyä meren rantaan ja vain tuijottaa tyhjyyteen. Olla pois kotoa ja nauttia hiljaisuudesta. Pitkästä aikaa olen siellä missä on hyvä olla.