Viime perjantaina tosiaan kotiuduin iltapäivällä pohjoisesta takaisin tänne Reykjavikkiin. Samalle iltaa käytiin vielä Anna-Lenan ja Crystalin kanssa uimassa Laugardalslaugissa, eli yhdessä isoimmista (jollei olekkin isoin) uimaloista Reykjavikin alueella.
Oli mukava vaihtaa kuulumisia ja törmäsin myös pariin suomalaiseen siellä. Hauskinta sinänsä, että sattui olemaan vielä samoilta nurkilta kuin itsekkin olen. Uimisen jälkeen käytiin jäätelöllä ja olinkin kotona jo keskiyön tietämillä.
| Kotimatkalta napattuja kuvia. Voisin vain tuijottaa noita Kaupungin valoja. Yhtä lumoavaa kuin revontulet. |
Lauantaina kävin aamupäivästä äkkiä kaupungilla hoitamassa asioita, ja sitten alkoikin iltapäivällä työt.
Oli myöskin mun äidin 50v. Synttärit Suomessa. Hiukan meinasi olla haikea fiilis, kun soittelin sinne ja tiesin, että minunkin pitäis olla siellä eikä täällä.
Toisaalta mulla on aivan mahtavat vanhemmat jotka ei estä mua toteuttamasta mun unelmia, tottakai ne on huolissaan aina, mutta silti ne antaa mun toteuttaa unelmia ja seisoo tukena aina. Ja auttavat aina jos mitenkään pystyvät.
Lauantaista asti olen tosiaan ollut poikien kanssa keskenäni täällä. Ma-ke pojat oli hoidossa, mutta tuo pääsiäinen kun tunnetusti sekoittaa arkea, niin nyt ollaan sitten oltu neljä päivää kotona. Kymmenestä päivästä kun olet kotona tuon ikäisten kanssa kuusi päivää, niin alkaa minunkin mielikuvituksella tulla rajat vastaan tekemisen suhteen. Riitoja on ollut enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja niitä sitten ollaan täällä soviteltu.
Oma pää on pysynyt kasassa lähinnä päiväkodittomina päivinä tehtyjen vaunulenkkien ansiosta. Hetki omaa aikaa, mahtavat maisemat ja pääsee pihalle täältä neljän seinän sisältä. Välillä on uhmattu säätä, mutta täällä alkaa olemaan kevät todella pitkällä ja kelit sen mukaisia.
| Mahtavat kelit osunut nyt kohdalle. Ja yksi mun lempimaisemista kotinurkilla. |
Ei passaa kuitenkaan unohtaa, että täällä sää vaihtuu oikeasti silmän räpäyksessä ja tuuli on jotain aivan käsittämätöntä. Suomalaisena ihmisenä sitä ajattelee, että kaikki varoittelu islannin säästä on aivan turhaa, ja suurimmaksi osaksi se onkin, mutta tuo tuuli pääsee aina yllättämään. Mulle on tullut aivan uusi käsite "smá vinđur", eli tuulee vähän. Sen jälkeen tulee vasta "vinđur" joka vastaa suhteellisen kovaa tuulta suomessa. Sellaista että oikeasti silmä vuotaa vaikka lykkäisit laskettelulasit päähän. Sitten on se vaihe kun tuulee kovaa ja maassa on myrskyvaroitukset päällä ja julkinen liikenne sekä mm. Postiliikenne seisoo.
Postiliikenteestä puheen, viikon kuumin puheenaihe on ollut kotoota lähetetty paketti kohti Islantia. Suomen posti kun tunnetusti muutenkin on nopea ja hyvällä tuurilla toimiva ratkaisu, niin nyt se sitten on todistettu lopullisesti, että ei se vain toimi saatika jousta.
Mulle lähetettiin 18.3 paketti, joka kävi mutkan helsinki-vantaalla ja tällä hetkellä matkaa takaisin lähettäjälle.
![]() |
| Tällainen kun pamahtaa näytölle, niin saattaa muutama ärräpää lentää ilmoille... Kun olisikin paketissa jotain mitä ei saa kuljettaa... |
Hauskinta tässä on se, että suomesta kun asiaa on selvitelty, niin kahden päivän aikana kolmelle henkilölle on puhelimessa puhuttu, näistä kaksi lupasi soittaa heti kun saa tietoa, ja eipähän ole puheluita kuulunut. Tällä hetkellä mun tietokone mm. Seisoo siellä paketissa ihan sen takia, että postilla on niin epäselkeät pakkausohjeet. Luulisi, että kaikkein turvallisin tapa kuljettaa on tehtaan oma paketti, mutta ei sitten vissiin. Katellaan kauanko menee, että saan paketin, vai pitääkö itse lähteä hakemaan se suomesta. Käsimatkatavaraksi kun se kuitenkin kelpaisi sellaisenaan...
![]() |
| Kuva vuodelta 2009 Islannista. |


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti