lauantai 11. kesäkuuta 2016

Blönduós, Sauðárkrókur & Hofsós / part 2

Moro! Tätä tekstiä on kirjoitettu taas hartaudella, ja nyt päätin, että se on oikeasti saatava ulos!
Tässä on ollut hiukan unettomia öitä, päiväreissua täällä Islannissa, sekä Suomen reissu. Yksinkertaisesti ei ole ollut vain aikaa kirjoittaa.
Nyt kuitenkin pistetään pihalle toinen osa pohjoisen reissusta. Toivottavasti vähän tiheämpää tahtia tulee myös ulos tekstiä seuraavistakin reissuista.



Kerroinkin jo edellisessä päivityksessä matkasta pohjoiseen, sekä Hofsóksen reissusta. Tähän olisi sitten tarkoitus kasata loppu reissu ja Sonjan kanssa vietetty aika.
Sonja tosiaan asuu keskellä peltoja omakotitalon alakerrassa vuokralla. Sonjalla on hevonen joka asustelee toisella maatilalla muutaman kilometrin päässä.

Majailin Sonjan luona tiistaista seuraavan viikon maanantaihin. Kommuuni elämä oli oikein sujuvaa ja arki pyöri huomaamatta. Sonja kävi päivittäin töissä ja minä tein lähinnä.. öö.. en mitään!
Kerrankin osasin viettää oikeasti lomaa. Toki autoin Sonjaa monessakin asiassa, mutta lähinnä vietin oikeasti aikani vain ollen ja nauttien siitä, että ei ollut pakko tehdä mitään.
Suurimpia iloja reissussa oli minulle, että sain olla viikon ilman lapsia. Ei yhtä ainutta huutavaa ja kiukuttelevaa lasta. Teki ihan hyvää edeltävien neljän päivän jälkeen, sillä pojilla oli hiukan uhmaa havaittavissa. Myöskään en pistänyt yhtään vastaan, että sain ajella joka päivä tallille ja lähteä Sonjan hevosen Sóldanin kanssa kävelylle, Sóldan rikkoi jalkansa juuri ennen kuin saavuin pohjoiseen, joten ratsastamiset jäi tältä reissulta nyt väliin. Siitäkin huolimatta kummasti piristää mieltä kun käyt hakemassa hevosen tallista ja suuntaat kävelylle huikeisiin maisemiin auringonpaisteessa.

Ryöstin Sonjan eläintarhan. /I stole Sonja´s zoo!


Vaikka Sonja oli töissä paljon viikon aikana, silti kerkesimme tehdä monia asioita yhdessä.
Eräänä iltana suunnattiin kohti "salaista" kuumaa lähettä. Suunnitelmana oli mennä lillumaan sinne ja nauttia olosta.
Marraskuussa 2014 paikka oli harvojen tiedossa. Sonjan ja Joannan kanssa oltiin siellä silloin ja jälleen kerran ymmärsin kuinka kaunista Islannissa voi olla ja kuinka ihmeellisiä asioita luonto saa aikaan. Mahtavinta oli, että suurin osa paikallisistakaan ei tiennyt paikasta, joten siellä sai oikeasti olla rauhassa.

November 2014/ Joanna, I and Sonja <3


Tällä kertaa oli hiukan eri meininki. Ajeltiin Sonjan luota sinne ja käveltiin viimeinen pätkä mitä ei autolla pääse. Ensimmäinen asia mikä nähtiin oli kaksi ehkä n. 20-25 vuotiasti turistia (aksentista päätellen jenkeistä...) ylittämässä pelkissä boxereissa jokea. Ei se sinänsä kiellettyä ole ylittää jokea, mutta n. sadan metrin päässä sattuu olemaan vesiputous ja joessa on aika kova virtaus, joten pojilla oli tuuria matkassa. Siinä olisi voinut helpostikkin henki lähteä kun virtaus olisi napannut matkaansa.


Hotpot sijaitsee tuossa vesiputoksen päällä vasemmassa reunassa. 


Seuraava huomio oli, että kuumasta lähteestä katsoen seuraavat 10 metriä oli pitkin poikin maita ja mantuja jos jonkin näköistä tavataa. Laskettiin, että lähteessä oli 10 turistia kaljojensa kanssa lillumassa. Todettiin, että eiköhän meidän uimiset ollut tässä ja lähdettiin takaisin kotiin.
Sunnuntai iltana päästiin sitten ihan onnistuneesti nauttimaan samasta paikasta. Ja aivan keskenämme saatiin olla.






Alkaa tuntumaan, että päivä päivältä vihaan enemmän ja enemmän turisteja. Koko Reykjavikin keskusta on muuttunut aivan käsittämättömästi seitsemässä vuodessa ja heinäkuussakin sulkee yksi kahvila taas ovensa. Yli 40 vuotta ollut paikallansa ja rakennuksen uusi omistaja otti uudet vuokralaiset tilalle. Nyt siihen tulee ilmeisesti vietnamilainen ravintola. Kaikki vanha häviää ja tilalle tulee miljoona uutta turistikrääsäkauppaa jotka kaikki myyvät samaa roskaa. Vihaan myöskin turisteja jotka eivät arvosta pätkän vertaa luontoa eikä esim. kiellettyjä alueita. Hyvänä esimerkkinä Vík:n kuuluisa hiekkaranta jossa tapahtunut älyttömästi onnettomuuksia ihan vain sen takia, että ihmiset ei välitä. Yksi maan vaarallisimmista rannoista kuitenkin.

Viikko meni kaikkinensa aivan liian nopeasti ja herätti paljon muistoja nuorisovaihdon ajoilta asti. Pohjois-Islannissa on tullut monet itkut ja naurut koettua ja se on itsellä varmastikkin yksi eniten tunteita pintaan nostava paikka.










IN ENGLISH!!

I told you about my driving to north and my trip to Hofsós already. Now my plan is that i tell for you about my time with Sonja.
Sonja is living in real country side, few km from Sauðárkrókur. Sonja have horse called Sóldan. Horse is living on the farm near of her place.

I was there from tuesday to next week monday. Our life together was working well. Sonja was working every day and i was doing almost nothing. Of course i was helping her with many things, but most of my time i was just enjoying about my free time.
There wasn´t any kid yelling and i had opportunity to spend my time with her horse.  Sóldan broke his leg just few day´s before and that´s why i wasn´t riding. Even you are not riding, it´s gives so much energy when you are spending your time with horse´s. It´s amazing feeling just take walk with horse when sun is shining and you are middle of that amazing nature!

Sonja was working a lot, but still we had time to do thing´s together. One evening we were going to swim  on some secret hotpot. Or it was secret before..
November 2014 we were swimming there with Sonja and Joanna. It was pretty secret place, because even most of local people didn´t know about it. It was amazing! It was so quiet and beautiful place.

This time was pretty different feeling. We didn´t even go to swim, because there was big group of tourist´s with beer can´s. First thing what we saw, was two guy crossing the river. I think that they didn´t even realize that there is waterfall after 50-100 meter. It´s dangerous place cross the river if you don´t know place. We decided to go back to home. On Sunday we were trying again. I was soooo happy, because there wasn´t anyone!

This is one thing why i have started to hate about 90% of tourist´s. Most of them don´t respect nature at all. They are just thinking that "it´s ok if i go, even they are saying that it´s not allowed. ". You can just imagine when every second tourist is thinking like this.
I have been in Iceland first time 2009 and main street have changed so much. Really old store´s and coffee place´s are closing and there is coming just new tourist store´s and all of those place´s are full of same stuff.  I don´t have any problem´s with tourist´s who respect this country and this amazing nature. I just don´t understand why they are opening all the time new tourist store´s and closing those small coffee place´s. Those are heart of Reykjavik and it´s not same place anymore because they are making whole main street for tourist´s. It´s really sad, because whole main street was so different place 7 year´s ago.

Week in north was going too fast.I had so much fun with my friend´s. I need to go back soon!  I understand again why i love Iceland. You can´t say that you have seen Iceland if you haven´t been in north Iceland. Maybe i hate some tourist´s and everything, but still i hope that everyone have change to see this amazing country!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti